Isän näköinen -hanke kutsui joulukuussa koolle isätyötä eri muodoissa Jyvässeudulla tekeviä tahoja. Ensimmäiseen tässä muodossa toteutettuun tapaamiseen tuli mukaan 11 perheiden ja isien parissa työskentelevää innostunutta; he edustivat korkea-asteen oppilaitoksia, kuntaa, seurakuntaa, järjestöjä ja hankkeita.
Yhteisiä lähtökohtia ja ajankohtaisia tarpeita löytyi useita. Lasten tukemisessa onnistutaan keskeisesti vanhemmuuden tukemisen kautta, ja siinä ovat tärkeitä sekä äidin että isän näkökulmat. Osallistuvaan vanhemmuuteen tulee kiinnittää huomiota tietoisesti juuri isien kohdalla, ja esimerkiksi erotilanne on erityisen haasteellinen.
Koolla olleella joukolla on paljon annettavaa yhteiseen työhön ja verkostoitumiseen. Oppilaitosedustajien myötä (yliopiston varhaiskasvatus ja ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö) kontakteja on isoihin opiskelijajoukkoihin, ja mm. opinnäyteyhteistyö nähtiin mahdolliseksi. Verkoston toimijat kohtaavat erilaisia isiä runsaasti työtehtävissään; asiantuntemusta on laajasti. Alueella toimivien tahojen systemaattisempi kartoitus ja kuvaus nähtiin tarpeelliseksi: ketkä tekevät työtä isien parissa ja millaisin painotuksin? Tiedon tulisi olla muodossa, jossa se on helposti ja koko ajan päivitettävissä.
Tarvitaan kohtaamispaikkoja ja puheeksiottamista
Isätyön haasteita ja palveluaukkoja kartoitettiin alustavasti jo tässä tapaamisessa. Haasteina kentällä nähtiin mm. että isille ei ole riittävästi arjen luontevia kohtaamispaikkoja, vaikka he ovatkin tervetulleita esimerkiksi perhekahviloihin. Edelleen nähtiin, että isien kohtaaminen palveluissa on vielä jossain määrin riippuvaista yksittäisten työntekijöiden aktiivisuudesta; asennemuokkausta tarvitaan.
Yksittäisinä kehittämiskohteina ja palveluhaasteina tulivat lisäksi esiin mm. valvottujen tapaamisten järjestäminen toiminnallisesti, esimerkiksi lapsiperheille suunnattujen tapahtumien yhteydessä, sekä puheeksiottamisen kehittäminen luontevaksi ja neutraaliksi työtavaksi erilaisiin perheen ristiriitatilanteisiin liittyen.
Jo toimivina ja säilytettävinä käytäntöinä alueella nousivat esiin molemmille vanhemmille suunnatut neuvoloiden terveystarkastukset, koteihin perille vietävä tuki sekä etävanhempien tukeminen. Mediassa isät ovat esillä aika hyvin, ja käynnistyvät perhekeskukset ovat laajentaneet mahdollisuuksia isien mukanaoloon.
Erityisesti Isä -toiminta tukee päihdehaitoissa
Verkostotapaamisessa kuultiin tarkemmin Kirkkopalvelujen Erityisesti Isä -toiminnasta, jota tehdään päihderiippuvaisten parissa Jyväskylän lisäksi Kuopiossa sekä Varkauden/Mikkelin alueella. Työn periaatteena on, että ei toimita päihde- vaan isäidentiteetistä käsin; isänä olemisen vahvistaminen helpottaa päihteiden käytön hallintaa ja lapsen osallisuus vahvistuu. Isänäkökulma voidaan ottaa huomioon kaikissa päihteiden käytön vaiheissa, ja oikea-aikaisuus puuttumisessa on tärkeää.
Erityisesti Isä -toiminnan keskeisiä yhteistyökumppaneita Jyväskylässä ovat Rikosseuraamuslaitos, Katulähetys ja viranomaistahoista lastensuojelu. Koulutuksellisia tilaisuuksia järjestetään ammattilaisille.
Mitä seuraavaksi Jyväskylässä?
Nyt käynnistynyttä verkostoyhteistyötä halutaan kehittää pitkäkestoisesti. Konkreettista kumppanuutta, vakiintunutta toimintaa ja malleja toivotaan syntyvän, ja sen halutaan kehittyvän myös hankevaiheen jälkeen. Työtä jatketaan tapaamisissa, joita pidetään 2-3 kertaa vuodessa. Isän näköinen -hankkeen lisäksi keskeisessä roolissa myös jatkossa on tapaamista isännöinyt Jyvälän setlementti. Vastaavaa työtä tehdään – alueellisin painotuksin ja teemoin – myös muilla hankkeen toimintapaikkakunnilla Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa.
Antti Laitinen
projektisuunnittelija
Isän näköinen -hanke
