P: Matka isyyteen on hienoimmillaan miehen matka itseen. Kokemukset omasta isästä, omat odotukset elämälle, yhteiskunnan asettamat roolit ja lapsen äidin toiveet miehelle ovat asioita, joiden myötä mies alkaa määritellä itseään isänä. Rakkaus isän ja lapsen välillä on lopulta paras ja tärkein suuntaviitta isäksi kasvamisessa. Omanlaisensa matka isäksi kuljetaan silloin, kun elämässä on sairautta tai miehen ei ole mahdollista jakaa arkea lapsensa kanssa.
M: Minun ensimmäisiä vahvoja muistojani isästä on se hetki, kun meille tuli koirapentu ja katseemme osuivat yhteen. Sitä riemun ja yhteenkuuluvuuden tunnetta on vaikea kuvailla. Nyt vasta kahden lapsen äitinä ymmärtää vanhemmuutta paremmin ja sitä, miten isän rakkaus näkyi arjen pienissä teoissa. Siinä kun syötiin salaa vieraille varatut keksit nurkkakaapista tai karattiin kahdestaan lauantai-aamuna torille.
P: Oma matkani isäksi alkoi reilut 30 vuotta sitten. Oma isäni oli sodankäynyt mies ja sota näkyi hänessä. Oman ensimmäisen lapseni synnyttyä päätin, että en toista oman isäni miehen malleja. On hyvä, että mies suhtautuu isyyteen myös tahtomisen ja tietoisen prosessin kautta. Vähintään siinä vaiheessa, kun pieni vauva on isän sylissä, luontokin astuu auttamaan miestä.
Nyt kolmen lapsen isänä, kahden lapsen ukkina, kahden vävyn appiukkona ja oman isäni haudanneena luulen ymmärtäväni isyydestä jotakin. Isyys on elämänikäinen matka eikä siinä tulla valmiiksi. Isä-ihannekuvista joutuu luopumaan, kun kerta kerran jälkeen on todettava oma keskeneräisyytensä.
M: Äitinä olen saanut seurata lasteni ja heidän isänsä suhdetta ja sen kehittymistä. Mieheni halusi jäädä molempien lasten kanssa pidemmäksi pätkäksi kotiin. Ne kuukaudet vahvistivat hänen ja poikien keskinäistä suhdetta ja sai minut kokemaan äitinä välillä myös ulkopuolisuutta. Sitten tajusin, että näin sen kuuluukin olla. Isällä on lasten kanssa omat jutut, minulla omani ja sitten on vielä ne perheen yhteiset hetket. Lasten syntymän jälkeen oma isäni on ollut pappa. Pappa, joka hakee poikia päiväkodista ja koulusta, vie seikkailulle metsään ja kirjastoon, laittaa polveen laastarin ja pitää sylissä. Oma suhteeni isääni on muuttunut lasten syntymän jälkeen. Isä on tuonut uudenlaista turvaa aikuisuuteen pappana, joka tulee apuun kun arjen kiireet meinaavat kaatua päälle.
P: Kun liioista vaatimuksista on luovuttu ja monimutkaiset kasvatusmetodit unohdettu, jäljelle jää sittenkin tärkein. Omana aitona itsenään rennosti läsnä oleva isä. Isän rakkaus lapseen ja lapsen rakkaus isään. Siinä se on.
Setlementtiliiton toimistossa Helsingissä 28.11.2019
Pentti Lemmetyinen
Toimitusjohtaja
Mona Särkelä-Kukko
Järjestöjohtaja