ISÄN NÄKÖINEN KOHTAAMINEN
Aalto, I. 2012. Isyyden aika. Historia, sukupuoli ja valta 1900-luvun isyyskeskusteluissa. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 112, Jyväskylän yliopisto.
Huttunen, J. 1999. Muuttunut ja muuttuva isyys. Teoksessa Jokinen, A. (toim.), Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Tampere University Press.
Huttunen, J. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Jyväskylä: PS-kustannus.
Reinikainen, R. 2017. Miten isiä tuetaan neuvolapalveluissa? Kirjallisuuskatsaus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma.
Kela 2018. Isyysvapaauudistus lisäsi isien vapaiden käyttöä vain vähän. https://www.kela.fi/-/isyysvapaauudistus-lisasi-isien-vapaiden-kayttoa-vain-vah-1
Ympäristöministeriö. Toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/Tavoitteet_ja_tulokset/Toiminnallinen_tasaarvo_ja_yhdenvertaisuus
OSALLISTUVA ISYYS ON HYVÄKSI KOKO PERHEELLE
Mykkänen, J. & Aalto, I. 2010. Isyyden ihanteet, arki ja kokemukset. Raportti isyyden tutkimuksesta Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto | Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 34.
Bartlett, E.E. 2004. The Effects of Fatherhood on the Health of Men: A Review of the Literature. Journal of Men’s Health and Gender Volume 1, 159-169.
Kekkonen, M., Lilja, J. & Nieminen, K. 2013. Isätietoa – Asiaa isyydestä ja sen merkityksestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä isien kohtaamisesta lapsiperheiden palveluissa. Isänä työelämässä -hankkeen julkaisu.
Lamb, M.E. (toim.). 2010. The Role of the Father in Child Development, 5th Edition. John Wiley & Sons, Inc., New Jersey.
Holström, K. 2011. Isien osallistumisesta hyötyy koko perhe. Väestöliitto. https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/?x17665=1167686
American Psychological Association, Boys and Men Guidelines Group. 2018. APA guidelines for psychological practice with boys and men.
Oikarinen, A. 2008. Kainuulaisten miesten terveyskäyttäytyminen – kulttuurinen näkökulma. Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopisto.
Sarkadi, A., Kristiansson, R., Oberklaid, F., & Bremberg, S. 2008. Fathers’ involvement and children’s developmental outcomes: A systematic review of longitudinal studies. Acta Paediatrica, 97, 153-158.
MUUTTUVAT MIEHEN MALLIT JA ISYYS
Miesten ja isien historiaa
Husso, M. & Heiskala, R. (toim.). 2016. Sukupuolikysymys. Gaudeamus.
Peitsalo, P. 2008. Miesryhmät – teoista sanoihin. Miessakit ry:n julkaisuja 2008:I.
Peitsalo, P. 2013. Isäkuvan muodostuminen. Teoksessa Kekkonen, M., Lilja, J. & Nieminen, K., Isätietoa – Asiaa isyydestä ja sen merkityksestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä isien kohtaamisesta lapsiperheiden palveluissa. Isänä työelämässä -hankkeen julkaisu.
Kekkonen, M., Lilja, J. & Nieminen, K. 2013. Isätietoa – Asiaa isyydestä ja sen merkityksestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä isien kohtaamisesta lapsiperheiden palveluissa. Isänä työelämässä -hankkeen julkaisu.
Geary, D.C. 2009. Male, Female: The Evolution of Human Sex Differences – 2nd edition. American Psychological Association, Washington DC.
Nyqvist, L. 2001. Väkivaltainen parisuhde, asiakkuus ja muutos. Prosessinarviointi parisuhdeväkivallasta ja turvakotien selviytymistä tukevasta asiakastyöstä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto.
Miesten ja isien sosiaaliset haasteet
Peitsalo, P. 2015. Miesnäkökulma hyvinvoinnin edistämisessä. Miessakit ry:n 20-v. juhlavuoden artikkelisarja.
Rönkä, A. 1999. The accumulation of problems of social functioning: outer, inner and behavioral strands. Doctoral thesis. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 148. University of Jyväskylä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sukupuolten hyvinvointi- ja terveyserot. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvinvointi-ja-terveys/sukupuolten-hyvinvointi-ja-terveyserot
American Psychological Association, Boys and Men Guidelines Group. 2018. APA guidelines for psychological practice with boys and men.
Rikoksentorjuntaneuvosto. Naisiin ja miehiin kohdistuva väkivalta. https://rikoksentorjunta.fi/naisiin-ja-miehiin-kohdistuva-vakivalta
Vailla vakinaista asuntoa. Asunnottomuus. https://vvary.fi/asunnottomuus/
Itsemurhat. https://findikaattori.fi/fi/10
Kotro, Arno & Sepponen, Hannu T. (toim.). 2007. Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi.
Maunu, A. 2014. Kuinka terveyttä tehdään? Sosioekonomiset terveyserot ja ammatilliset oppilaitokset niiden kaventajina. EHYT ry. Katsauksia 1/2014.
Hanifi, R. 2015. Sosiaaliset suhteet järjestäytyvät uudelleen. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2015/sosiaaliset-suhteet-jarjestaytyvat-uudelleen/
Goleman, D. 2006. Emotional Intelligence. Bantam Books, New York.
Välijärvi, J. (toim.). 2019. Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille. Tutkijoiden havaintoja ja suosituksia lasten ja nuorten monipuolisen kehityksen, terveyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:7.
Peitsalo, P. 2019. Mieserityisyys valmennuksessa. Teoksessa Haapanen, A. (toim.), Auta miestä mäessä. Nuorten miesten koulutus- ja työuravalmennusprosessi. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Bribiescas, R.G. 2008. Men – Evolutionary and life history. Harvard University Press.
Mihin katosi ihana vanhemmuus? 2019. https://www.puijola.net/2019/10/mihin-katosi-ihana-vanhemmuus/
Isien erityiset haasteet
Huttunen, J. 1999. Muuttunut ja muuttuva isyys. Teoksessa Jokinen, A. (toim.), Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Tampere University Press.
Huttunen, J. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kurttila, T. 2015. Isät paremmin huomioon perhepalveluissa – isäneuvolat kuntiin. https://www.sttinfo.fi/tiedote/lapsiasiavaltuutettu-isat-paremmin-huomioon-perhepalveluissa-isaneuvolat-kuntiin?publisherId=17712812&releaseId=36295079
Murto, P. 2016. Isä ja puolivuotias lapsi ryhmäneuvolassa. Asiakaspalvelun kehittäminen Nortamon perhekeskuksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma.
Perälä, M-L., Salonen, A., Halme, N. & Nykänen, S. 2011. Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma. THL RAPORTTI 36/2011.
Alasuutari, M. 2003. Kuka lasta kasvattaa? Vanhemmuuden ja yhteiskunnallisen kasvatuksen suhde vanhempien puheessa. Helsinki: Gaudeamus.
Ambert, A-M. 1994. An International Perspective on Parenting: Social Change and Social Contructs. Journal of Marriage and the Family. Vol. 56 (3), 529–543.
Perälä-Littunen, S. 2007. Gender Equality or Primacy of the Mother? Ambivalent Descriptions of Good Parents. Journal of Marriage and Family 69, 341–351.
Kaufman, G. 1999. The Portrayal of Men’s Family Roles in Television Commercials. Sex Roles – A Journal of Research. Volume 41, 439–458.
Peitsalo, P. 2013. Mieskuvan ja isyyden muutokset. Teoksessa Kekkonen, M., Lilja, J. & Nieminen, K., Isätietoa – Asiaa isyydestä ja sen merkityksestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä isien kohtaamisesta lapsiperheiden palveluissa. Isänä työelämässä -hankkeen julkaisu.
Kaila-Behm A. 1997. Miehestä esikoisen isäksi. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 49. Kuopio.
Säävälä H, Keinänen E. & Vainio J. 2001. Isä neuvolassa – työvälineitä ja ajatuksia vauvaa odottavien ja hoitavien isien kanssa työskenteleville. Tasa-arvojulkaisuja 8. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Rytkönen, T., Saneri, I. & Tikka, T. 2011. Isyyden vahvistamisella turvaa koko perheelle. Teoksessa Simola, J., Ihalainen, J., Kuusinen-James, K., Seppänen, M. & Rytkönen, T. (toim.), Turvallinen perhe-elämä ei synny sattumalta. Kuntien palvelurakenteen kehittämisraportti.
Halme, N. 2009. Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo. Yhdessäoloa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä ja isän tyytyväisyyttä parisuhteessa kuvaavan rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksia no 15. Helsinki.
Soininen, M. 2010. Kunpa isi jaksaisi. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/kunpa-isi-jaksaisi-5308/
Sweeney, S., & MacBeth, A. 2016. The effects of paternal depression on child and adolescent outcomes: A systematic review. Journal of Affective Disorders, 205(15), 44‒59.
Ramchandani, P., & Psychogiou, L. 2009. Paternal psychiatric disorders and children’s psychosocial development. The Lancet, 374(9690), 646‒653.
ISIEN TUKEMINEN PALVELUISSA: ISÄERITYINEN TYÖOTE
Peitsalo, P. 2015. Miesnäkökulma hyvinvoinnin edistämisessä. Miessakit ry:n 20-v. juhlavuoden artikkelisarja.
Oikeusministeriö, tietopankki yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. https://www.yhdenvertaisuus.fi/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tasa-arvotiedon keskus. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo
Rytkönen, T., Saneri, I. & Tikka, T. 2011. Isyyden vahvistamisella turvaa koko perheelle. Teoksessa Simola, J., Ihalainen, J., Kuusinen-James, K., Seppänen, M. & Rytkönen, T. (toim.), Turvallinen perhe-elämä ei synny sattumalta. Kuntien palvelurakenteen kehittämisraportti.
Vanhempien Barometri 2018. Koululaisten vanhempien näkemyksiä lapsen koulunkäynnistä sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. Suomen Vanhempainliitto.
Mykkänen, J. 2010. Isyyden tutkimus Suomessa 1990–2010. Teoksessa J. Mykkänen & I. Aalto (toim.), Isyyden ihanteet, arki ja kokemukset. Raportti isyyden tutkimuksesta Suomessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.
Haverinen, S. 2009. Isä äitiysneuvolan asiakkaana. Tutkimus isän roolista neuvolavastaanoton vuorovaikutuksessa. Tampereen yliopisto.
Kekkonen, M., Lilja, J. & Nieminen, K. 2013. Isätietoa – Asiaa isyydestä ja sen merkityksestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä isien kohtaamisesta lapsiperheiden palveluissa. Isänä työelämässä -hankkeen julkaisu.
ISYYDEN TUKEMINEN ERITYISISSÄ MUUTOS- JA KRIISITILANTEISSA
Erityisesti isä -toiminta. Kirkkopalvelut ry. www.isaerityinen.fi
American Psychological Association, Boys and Men Guidelines Group. 2018. APA guidelines for psychological practice with boys and men.
Nauert, R. PhD. 2019. Dads’ Postnatal Depression Linked to Depression in their Teenage Daughters.
Jaworski, M. 2019. Psycom. Oh Baby: Postpartum Depression in Men is Real, Science Says.
Paulson, J. & Bazemore, S. 2010 – Prenatal and Postpartum Depression in Fathers and Its Association With Maternal Depression – A Meta-analysis. JAMA. 303(19) : 1961-1969.
Ensi- ja turvakotien liitto. 2019. Synnytysmasennus.
Linnankoski, J. 2015. Miesten eroryhmistä apua erokriisiin. Miessakit ry:n 20-v. juhlavuoden artikkelisarja.
Kontula, O. 2013. Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Perhebarometri 2013. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 47/2013.
Metsä-Simola, N. 2018. Divorce, mental health and mortality: A longitudinal register study. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Kokkonen, S. 2003 Työttömänä isänä perheessä ja yhteiskunnassa. Suomalainen teologinen kirjallisuusseura. Vammala: Vammalan kirjapaino oy.
Waters, L. & Moore, K. 2002. Predicting self-esteem during unemployment: The effect of gender, financial deprivation, alternate roles, and social support. Journal of employment counseling. Vol. 39, 171–189.
Tikka, T. 2015. Äkillisesti muuttunut isyys. Miessakit ry:n 20-v. juhlavuoden artikkelisarja.
Eerola, P. & Mykkänen, J. 2017. Isänä vankilassa. Haaste 1/2017.
SUKUPUOLI- JA KULTTUURISENSITIIVISYYS ON TIETOISTA MONINAISUUDEN HUOMAAMISTA
Huuki T., Kivijärvi, A. & Lunabba, H. 2018. Poikatutkimus. Vastapaino.
Husso, M. & Heiskala, R. (toim.). 2016. Sukupuolikysymys. Gaudeamus.
Tripodi, V. 2014. Sukupuolen filosofia. Niin & Näin.
Teräsaho, M. & Närvi, J. 2019. Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon: Analyysejä tasa-arvobarometrista 2017. THL.
Bribiescas, R.G. 2008. Men – Evolutionary and life history.
Geary, D.C. 2009. Male, Female: The Evolution of Human Sex Differences – 2nd edition. American Psychological Association, Washington DC.
Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hanke. http://www.tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi/hanke/
Westman, A.L. 2015. Ammatillinen korkeakouluopettajuus ja sukupuolitietoisuus. Tarinoita sukupuolesta, toimijuudesta ja pedagogisista käytännöistä. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A: Tutkimuksia, 2.
Juutilainen, P.K. 2005. Johdatusta sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen. Teoksessa Leinonen, E. (toim). Opetuksen ja ohjauksen tasa-arvoiset käytännöt-sukupuolen huomioiva opas kasvatuksen arkeen. Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, WomenlT-projekti.
Jokinen, A. 2000. Panssaroitu maskuliinisuus. Mies, väkivalta ja kulttuuri. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala.
Jokinen, A. 1999. Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala.
Bahmani A. & Honkasalo V. 2016. Kulttuurisensitiivinen sukupuoli. Monikulttuurinen sukupuolisensitiivinen työ setlementtiliikkeessä.
ISYYTTÄ TUKEVAT TYÖMENETELMÄT
Huttunen, J. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. PS-kustannus.
Jalkanen, A. 2007. Mukavia hetkiä äijäseurassa lasten ehdoilla. Osallistuminen isä – lapsi –toimintaan ja sen merkitys isille ja perheille. Kasvatustiede, Jyväskylän yliopisto.
Sinkkonen, J. 1998. Yhdessä isän kanssa. WSOY.
Peitsalo, P. 2015. Miesryhmätoiminta ja sen toteuttaminen. Miessakit ry:n 20-v. juhlavuoden artikkelisarja.
Saneri, I. 2015. Isäryhmätoiminta isyyden hyvinvoinnin vahvistajana. Miessakit ry:n 20-v. juhlavuoden artikkelisarja.
ISÄTYÖN SUUNNITELMA
Seligson, A. 2008. Sosiaaliala ja sukupuoli. Sosiaalialan kehittämishankkeen sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:70.
Vanhempien Barometri 2018. Koululaisten vanhempien näkemyksiä lapsen koulunkäynnistä sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. Suomen Vanhempainliitto.
Kouluterveyskysely 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely
Sukupuolisilmälasit käytössä. Käsikirja ministeriöiden tasa-arvotyön tueksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:13. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo
