Suomen Setlementtiliitto ry:n ja Miessakit ry:n Isän näköinen -ESR-hankkeen (2018–2020) tavoitteena on ollut vahvistaa miesten asemaa yhteiskunnassa tasavertaisina kasvattajina ja vanhempina. Tämä Isätyökirja tekee sitä työtä myös osaltaan. Kirja on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisille, opiskelijoille ja muille asiasta kiinnostuneille. Hankkeen toiminta-aikana on koottu isätyön alueellisia verkostoja hankepaikkakunnille (Kuopio, Jyväskylä, Helsinki ja Oulu) ja koulutettu yli 2000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaista ja opiskelijaa. Näiden lisäksi hankkeessa on pilotoitu isäryhmätoimintaa ja kokeiltu erilaisia menetelmiä isien tukemisessa ja osallistamisessa. Menetelmät on purettu helposti toteutettaviksi toimintaohjeiksi, joita kuka tahansa voi lähteä kokeilemaan.
Lapsistrategiaan 2040 liitetyssä professori Jouni Välijärven toimittamassa Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille -julkaisussa (2019) tuodaan selkeästi esille, että ”lasten arjessa isien läsnäolo ei kuitenkaan vielä toteudu läheskään täysimääräisenä. Voidaankin sanoa, että isissä on valtava, mutta pitkälti vielä hyödyntämätön hoivapotentiaali ja -resurssi. Isien osallisuuden tukeminen tasoittaa vastuita perheiden arjessa” ja ”isien tasavertainen huomiointi alusta alkaen vahvistaa isien osallisuutta ja tukee kasvua täysivaltaiseksi vanhemmaksi.”
Isistä pitää siis puhua edelleen, vaikka isät osallistuvat hyvin esimerkiksi neuvolakäynneille. Kuitenkin on asioita, joista julkinen puhe on ollut vähäistä tai olematonta. Esimerkiksi vuoden 2018 Vanhempainliiton julkaisemasta Vanhempien barometristä ilmenee, että yhteydenpito kouluun on erittäin suuressa määrin vain äitien harteilla. Vanhempainiltoihin ja muihin vanhemmille suunnattuihin palveluihin osallistuu useimmin perheen äiti. Tasavertainen vanhemmuus ja sen tukeminen vaativat niin palveluilta kuin myös perheen sisällä puhetta ja toimintaa, jolla isät saadaan entistä paremmin palveluihin mukaan. Toisaalta on tärkeää tunnistaa isyys voimavarana sellaisissakin palveluissa, joissa isyyttä ei ole aiemmin huomioitu.
Isätyökirja kokoaa hankkeen aikana tuotettua ja käytettyä materiaalia. Kokemuksia on ammennettu isäryhmistä, verkostoista ja koulutustilaisuuksista. Toiminnassamme on ollut mukana useita kokemusasiantuntijaisiä, joiden tarinoita löytyy tästä Isätyökirjasta. Lisäksi hankkeen aikana on tehty isätyön suunnitelmia Järvenpään, Kuopion ja Oulun kaupunkien sekä Muuramen kunnan kanssa. Isätyön suunnitelmia on toteutettu perinteisissä lapsiperhepalveluissa kuten neuvolan ja perhekeskuksen kanssa, mutta myös esimerkiksi asunnottomien palveluissa, joissa isyyttä ei ole aiemmin ehkä huomattu tai huomioitu. Esittelemme isätyön suunnitelma -pilottien pohjalta syntyneen mallin, jota jokainen organisaatio voi hyödyntää omassa työssään. Isätyön suunnitelman ideana on ottaa isät paremmin palveluissa huomioon niin, että toiminta on tavoitteellista ja sitä tarkastellaan säännöllisin väliajoin.
Isätyökirjan keskeinen ja määrällisesti laajin osio liittyy ”Isänäkökulma asiakastyössä” -koulutukseemme, jota olemme hankkeen aikana toteuttaneet ympäri Suomea. Tämä tiedollinen osuus Isätyökirjassa tuo esille niin miesten kuin isien haasteita eri tasoilla ja ympäristöissä. Tuomme myös vahvasti esille osallistuvan isyyden merkitystä ja vaikutuksia koko perheen hyvinvointiin. Nostamme esiin miesten ja isien hyvinvoinnin haasteita ja laajempia lähtökohtia, joita on hyvä ottaa huomioon, kun isiä kohdataan palveluissa.
Hankkeemme ja Isätyökirjan kaksi keskeistä käsitettä ovat isäerityinen ja sukupuolisensitiivinen työote. Isäerityisyys rakentuu mieserityisyyden taustasta ja samalla tuomme esiin monet isyyden muutos- ja kriisitilanteet, jotka vaikuttavat niin isiin kuin heitä kohtaaviin ammattilaisiin. Sukupuolisensitiivisessä työotteessa pidetään tavoitteena sitä, että isät kokevat oman roolinsa ja kykynsä vanhempina yhtä merkityksellisinä kuin äidit.
Vaikka Isätyökirja ja Isän näköinen -hanke on painottunut ammattilaisten ja palveluiden kehittämiseen, on muistettava, että kokonaisvaltaiseen isien parempaan kohtaamiseen ja osallisuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännöllä ja kiinnittämällä huomiota työnantajien asenteisiin.
Isätyökirja tulee myös sähköiseen muotoon osoitteeseen www.isännäköinen.fi/isätyökirja. Painettuna kirjan voi tilata Setlementtiliitolta (setlementti.fi) ja Miessakeista (miessakit.fi). Kirjan taustamateriaalina on hyödynnetty Miessakit ry:n Peter Peitsalon, Ilmo Sanerin ja Timo Tikan sekä Loisto Setlementti ry:n Tatu Tossavaisen materiaaleja. Näiden lisäksi on käytetty myös Isätietoa-opasta (2013), jonka ovat kirjoittaneet Milla Kekkonen, Johanna Lilja ja Karoliina Nieminen. Muut lähteet löytyvät teoksen lopusta.
