Isä voi kokea ulkopuolisuutta palveluissa sekä haastavan tilanteensa että isyyden perusteella
Moniperusteisesta syrjinnästä puhutaan silloin, kun henkilö tulee syrjityksi useammasta kuin yhdestä syystä – esimerkiksi päihdeongelmainen isä voi kokea syrjintää ja ulkopuolisuutta palveluissa sekä päihdeongelman että isyyden perusteella. Useammilla tavoilla huonommassa asemassa olevilla on erityinen riski joutua väliinputoajiksi viranomaistoiminnassa ja palvelujen asiakkaina. Syrjinnän poistamiseksi tarvitaan usein sukupuolen ohella myös muiden tekijöiden tai toimintakykyerojen tarkastelua.
Palveluita kehitettäessä on tärkeää huomioida myös eri isäryhmien, etenkin haastavissa elämäntilanteissa olevien, välinen yhdenvertaisuus. Kohtaavatko palvelut vain uuden sukupolven osallistuvat isät, jättäen palveluiden ulkopuolelle isät, jotka tarvitsevat paljon rohkaisua tai vetovoimaa palveluihin? Myös isyyden huomioiminen miehen hyvinvointia lisäävänä ja ylläpitävänä tekijänä on oleellista. Tukevatko erityisesti korjaavat sosiaali- ja terveyspalvelut miehen isyyttä vai odotammeko, että mies on riittävässä määrin kuntoutunut, ennen kuin isyyttä voidaan tukea?
Isät mukaan palveluiden kehittämiseen
Isien tasavertaisuuden edistämiseen kuuluu myös sosiaalisesti esteettömän toimintaympäristön luominen, jossa jokainen voi olla oma itsensä vailla pelkoa syrjinnästä tai kokemusta ulkopuolisuudesta. Sillä taataan turvallinen, tasavertainen ja esteetön palvelu, tila tai viranomaiskäytäntö. Erityisen tärkeää olisi saada isät mukaan palveluiden suunnitteluun, jotta heidän näkökulmansa tulee huomioiduksi ja palvelu on esteetön eri sukupuolille.
Isien osallisuus vanhemmille suunnatuissa kyselyissä on yleensä hyvin matala. Vanhempien barometri 2018 -kyselyyn vastanneista 87,3 prosenttia oli naisia ja 12,5 prosenttia miehiä. Myös kouluterveyskyselyn (Huoltajat 2017) vastaajissa naiset (äidit) ovat huomattavan yliedustettuja (85%). Isätyön suunnitelma on yksi tapa osallistaa isät palveluiden kehittämiseen ja saada heidän äänensä kuuluviin.
