Sukupuolittuneita käytäntöjä ilmenee monilla elämänalueilla
Monissa yhteyksissä sukupuolemme vaikuttaa siihen, miten tulemme kohdatuiksi ja kohdelluiksi. Isälle tämä voi näkyä muun muassa perheille suunnatuissa palveluissa. Esimerkiksi neuvoloissa isät kokevat joissain tapauksissa edelleen olevansa sivustaseuraajia ja tulevansa ohitetuiksi, vaikka asiaan onkin kiinnitetty viime aikoina huomiota.
Sukupuoliin liittyy stereotypioita, jotka voivat ohjata ammatillista kohtaamista. Työntekijänä on tärkeää olla tietoinen ja tunnistaa niitä. Kun toimitaan sukupuolisensitiivisesti, tunnistetaan sukupuolten erot, mutta niiden rooliodotukset kyseenalaistetaan. Erilaisuus tunnistetaan ilman, että eroja asetetaan arvojärjestykseen.
On tyypillistä, että omia sukupuolittuneita käsityksiä ei tunnisteta; ajatellaan helposti, että itse ollaan vapaita sukupuoliin liittyvistä ennakkoluuloista ja -asenteista.
Sukupuolittuneita käytäntöjä ja niihin liittyvää kielenkäyttöä ilmenee monilla elämänalueilla tieteestä ja taiteesta arkiseen kuluttamiseen. Esimerkiksi median on usein todettu uusintavan perinteisiä sukupuolirooleja, muun muassa toistamalla tietynlaisia ulkonäköihanteita mainoskuvaston kautta. Usein käytetään sukupuolisensitiivisyyden rinnalla sukupuolitietoisuuden käsitettä, kun puhutaan tarpeesta huomata pinnan alla olevia ilmiöitä ja rakenteita.
AMMATTILAISTEN KANSSA POHDITTUA:
”Jos äiti tuo epäsiististi puetun lapsen päiväkotiin, herää huoli äidin jaksamisesta. Isän kohdalla ajatellaan, että ’onpa isämäisesti puettu lapsi’ ja hymyillään päälle.”
Tällainen ajattelu kuvastaa hyvin sitä, kuinka sukupuolittuneesti voidaan tulkita eri tavoin samaa tapahtumaa riippuen siitä, onko kyseessä isä vai äiti.
