Olemme hankkeen aikana tavanneet monia kokemusasiantuntijaisiä. He ovat olleet kertomassa kokemuksistaan koulutuksissa, seminaareissa ja verkostoissa. Päätösseminaarissamme tammikuussa 2020 julkaistavaan Isätyökirjaan kerättiin myös kokemusisien tarinoita ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia isiä kohtaavien ajatuksia isyyden tukemisesta.
Yksi kokemusisämme on aivoverenkiertohäiriöön sairastunut. Hänen tarinansa voit lukea Isätyökirjasta. Pyysimme Aivoliitolta kommenttipuheenvuoroa liittyen isän kokemuksiin ja isyyden tukemisen tarpeellisuuteen vakavan sairauden kohdatessa perhettä.
Sekä terveydenhuoltolaki että lastensuojelulaki velvoittavat huomioimaan lapsen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Terveydenhuoltolaissa todetaan että ”lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen”. (Terveydenhuoltolaki 70 §, Lastensuojelulaki 1 luku 10 §)
”Riittävä tuki ja hoito” voi järjestyä monin tavoin. Vanhempi voi saada apua käytännön lastenhoitoon tai kenties lasten kanssa kommunikointiin. Vanhemmuuden vastuuta voidaan pyrkiä joiltain osin jakamaan. Erityisen tärkeää on, että vanhempi saa henkistä vahvistusta siihen, että voi toimia edelleen isänä tai äitinä.
Vanhemmalle tunne siitä, että onnistuu vanhemmuudessa, on merkittävä voimavara ja kuntoutustakin tukeva asia. Tämä tulisi tiedostaa terveydenhuollossa. Kuntouttavia toimenpiteitä tulisi miettiä toimivan vanhemmuuden perspektiivistä.
Terveydenhuollossa tulee tiedostaa myös isän roolin tärkeys. Mikäli isä ei pysty samanlaiseen vanhemmuuteen kuin aikaisemmin, on lasten kasvuympäristö muuttunut merkittävästi, riippumatta siitä millainen äidin toimintakyky on. Isyyttä täytyy tällöin tukea.
Lapset puheeksi-keskustelu on yksinkertainen interventio lapsen ja toisaalta myös vanhemman tukemiseksi. Keskustelussa vanhempi pysähtyy yhdessä ammattihenkilön kanssa miettimään lapsen arjen sujumista. Keskustelun päätteeksi voidaan myös sopia neuvonpito kaikkien niiden tukitahojen kesken jotka voivat tukea lasta hänen elämäntilanteessaan. Tämä palvelu on Sosiaali- ja terveysministeriön suosittama ennaltaehkäisevä toimintamenetelmä, jonka perään voi kysellä kotikunnassa. Aiheesta tietoa täältä: https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/toimiva-lapsi-perhe-ty%C3%B6/lapset-puheeksi-lp-menetelm%C3%A4
Myös perheneuvolat, terveydenhuollon psykologipalvelut, lastensuojelun- ja vammaispalvelun palvelut ja erilaiset vertaisryhmät voivat olla vanhemmuuden tukena. Aivoliitto järjestää perhekursseja AVH-sairastaneille ja heidän perheilleen, joissa koko perhettä pyritään tukemaan. Kursseilla saatu vertaistuki voi helpottaa myös isän muuttuneeseen rooliin sopeutumista.
Kunnilla voi olla myös omia palveluita, jotka on räätälöity nimenomaisesti tilanteisiin, jossa perheessä tapahtuu äkillinen sairastuminen. Näistä asioista perhettä tulisi tiedottaa.
Yleisesti ottaen lapset hyötyvät siitä, että heille tarjotaan ikätasoista tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja sen oireista sekä mahdollisuus käsitellä tapahtunutta turvallisen aikuisen kanssa. Ammattihenkilöt voivat olla tässä avuksi. Lapsen kannalta olisi tärkeää käsitellä muuttuneita perhesuhteita ja perhetilannetta lapsen omissa kehitysyhteisöissä ammattilaisten kanssa, erityisesti silloin kun vanhempi on pitkään pois kota (kuntoutuksessa) tai vanhemman toimintakyky on muuttunut. Välittömästi myös silloin kun havaitaan, että lapsi alkaa oireilla tilanteeseen. Kouluissa näitä henkilöitä ovat oma opettaja, koulupsykologit, koulukuraattori, terveydenhoitaja ja päiväkodeissa lapsen ryhmän vastuuhenkilöt ja tarvittaessa muita varhaiskasvatuksen erityisosaajia. Vanhemman rohkeus puhua itse sairastumisestaan lapsille voi vahvistaa lapsi-vanhempi suhdetta.
Tärkeää on muistaa, että hankalia asioita voi usein käsitellä myöhemminkin. Aina ei sairastumisen keskellä riitä voimavaroja tilanteen käsittelyyn, tai asiat voivat tuntua liian ahdistavilta puhuttaviksi, mutta aiheeseen voidaan palata myöhemmin ja tarjota korjaava kokemus, kenties koko perheelle.
Aivoliitolla on koulutettuja vertaistukihenkilöitä ympäri Suomen sekä sairastuneille, että heidän läheisilleen. Vertaistukijat toimivat tavallisen ihmisen tavallisin tiedoin ja taidoin, ovat kanssakulkijoita muuttuneessa elämäntilanteessa. Vertaistukihenkilöt täydentävät ammattilaisten antamaa tukea. Moni vertaistukihenkilö on myös itse vanhempi ja pystyy jakamaan vanhemmuuden kokemuksia sairastumistilanteestaan. Vertaistukihenkilön voi laittaa hakuun osoitteessa: vertaistuki@aivoliitto.fi Vertaistuki mahdollistuu henkilökohtaisena kontaktina, ryhmämuotoisena erilaisissa vertais- ja harrastusryhmissä sekä chat-palveluiden kautta.
Lisätietoa Aivoliiton ja jäsenyhdistysten tarjoamasta vertaistuesta- ja toiminnasta löydät:
https://www.aivoliitto.fi/tule-mukaan/vertaistuki/vertaistuki-avh-n-sairastaneille-ja-omaisille/
Timo Teräsahjo, psykologi, Aivoliitto ry
Carita Sinkkonen, järjestösuunnittelija, Aivoliitto ry
Risto Lappalainen, järjestösuunnittelija, Aivoliitto ry
